Olen jo pitkään miettinyt blogin kirjoittamista. Nyt on vapautunut sen verran aikaa arkeen, että vihdoin pääsin kirjoittamaan. Vaikka moni meistä varmasti eläisi mieluummin maailmassa, jossa voisimme olla vapaampia ja toivoisimme, että emme eläisi juuri nyt tällaisessa myllerryksessä, otan tämän vapautuneen ajan kiitollisena vastaan. Ilman kaikkea tätä vapaa-aikaa en olisi joutunut pohtimaan, mihin todella haluan energiani käyttää. On ollut vapauttavaa elää välillä tylsyydenkin keskellä, kun viimeiset vuodet elämästä on mennyt vauhdilla ohi liian kiireisen arjen siivittämänä. Kun sain opintoni päätökseen Urheiluhierontaopistolla, vannotin itselleni, että seuraavalle vuodelle en ota uusia opintoja. Vuosi hierontaopistolla oli todella antoisa, mutta hyvin kiireinen, sillä minulla oli myös kaksi työtä koulun ohella. Kaipasin pientä hengähdystaukoa ja mahdollisuutta ladata uudelleen akkuja seuraavia seikkailuja varten. 

Sittenhän se tuli – todellinen pysähdys. 

Universumi pysäyttää, kun sitä ei ole itse tarpeen vaatiessa ymmärtänyt tehdä. Helmikuussa 2020 olin matkalla hieronta-opistolta Los Pacosista pyörällä hoitolalle tekemään Ayurvedahieronnan uudelle asiakkaalle. Sofia-opiston kohdalla tuuli tempaisi lippalakistani kiinni ja vaistomaisesti koitin sen pelastaa. Kypärää ei ollut päässä, joka on minulle poikkeuksellista. Se oli juuri lähtenyt pyörävarkaan mukaan edellisellä viikolla, kuten maastopyöränikin. Onneksi oli suojelusta matkassa, sillä kaaduin vilkkaassa alamäessä jalkakäytävän puolelle pois autojen alta. Mursin jalkani, mutta siinä olisi voinut käydä todella paljon pahemmin. Siitä alkoi minun kotimaratoonini. Enkä vielä tiennyt mitä oli luvassa lock downin muodossa. 

Jalka on jo parantunut. Vaikka parantuminen oli todella paljon hitaampaa, kuin olin kuvitellut, voin jo liikkua normaalisti. Toipumista on toki edelleen. Olen pallotellut ajatusta Camino De Santiagosta nyt syksyllä tai vuonna 2022. Tätä varten olen alkanut tekemään pidempiä kävelyitä ja kuulostelemaan hieman onko kroppani valmis noin pitkään vaellukseen. 

 

Uusia aktiviteetteja

 

Koska aikaa on vapautunut niin paljon, olen tinkinyt tuosta ehdottomasta lupauksesta, että en opiskelisi tänä vuonna. Koitan ennemminkin kuunnella vointiani ja lähestyn uusia asioita ilon, en pakon kautta. Olen alkanut maalaamaan vuosien jälkeen, kirjoittamaan päiväkirjaa, soittamaan pianoa, meditoimaan päivittäin, opiskelemaan lisää Ayurvedaa Intialaisen Ayurvedalääkärin opissa ja opiskelemaan online markkinointia. Kaikki nämä ovat tuoneet suunnattomasti iloa arkeeni. Teen näitä asioita vain, jos se todella tuntuu hyvältä ja toistaiseksi olen halunnut pitää uusia harrastuksia mukanani, toisia välillä enemmän. 

 

Lock downin aikana tuli muutaman kerran sellainen olo, että en todella keksinyt mitä olisin halunnut tehdä. Mielestäni on hyvä kokea välillä totaalinen tylsistyminen ja siitä sitten lähtee kuulostelemaan, millainen ajankäyttö tuntuisi hyvältä. Joskus on leppoisaa vain makoilla sängyllä ja unelmoida. Muistan, kun jossain työhaastattelussa joskus parikymppisenä kysyttiin, että miten rentoudun. Vastasin, että tykkään vain olla ja unelmoida. Ilmeisesti sain silloin vakuutettua haastattelijan, että osaan muutakin tehdä, kuin unelmoida, sillä sain työpaikan. Tämä unelmointivaihe jäikin sitten tauolle todella pitkäksi aikaa. Kiire ja suorittaminen vei mukanaan. Nyt on taas onneksi se sisäinen unelmoija löytynyt. Ja toiveikkaaltahan kaikki tulevaisuuden kuviot näyttävätkin, sillä nyt, kun on unelmille ollut aikaa, niin on luonut sitä omaa elämäänsä juuri sellaiseksi, mikä tuntuu hyvältä. 

 

Voi kuulostaa, että eläisin jossain pilvilinnoissa, mutta en halua ohjata energiaani siihen raskaaseen puoleen, jonka on myös viimeisen vuoden aikana kokenut. Onhan vuoteen mahtunut paljon pettymyksiä ja yksinäisyyttä. Näistä kuitenkin mennään eteenpäin ja monia oppeja on tarttunut matkaan. Yksi suurista kipukohdista on ollut, että haluaisin päästä takaisin hierontatyön pariin. Odotan kuitenkin, että tilanne muuttuu paremmaksi ja voimme taas toimia täällä turvallisesti. Sekin aika tulee vielä.